Ikäraja: 7
Kesto: 1h 15min
Lajityyppi: Draama
Valmistumisvuosi: 1959
Ohjaaja: Robert Bresson
Kieli: Ranska
Tekstitys: Suomi

Näytös on osa Kino Auroran Staff Picks-sarjaa, jossa Auroran henkilökunta valitsee & esittelee yhden itselleen tärkeän elokuvan. Taskuvaras on Kino Auroraa pyörittävän Keski-Suomen elokuvakeskuksen ylläpitämän kiertueteatteri Kino Metson teatterinhoitajan & Kaitafilmijuhlien primus motorin Teemun valinta.

”Michel yrittää varastamalla korvata kosketuksen muihin ihmisiin: hänet johtavat orjuuteen hänen kätensä – kädet jotka Kuolemantuomitussa olivat arvokkain väline tiellä vapauteen. Varastaminen on Michelille tapa luoda itsensä, etsiä itseään, mutta huomaamattaan hän käyttää koko tarmonsa yksinäisyytensä syventämiseen. Hän vieraantuu yhä täydellisemmin, sulkeutuu yhä ehdottomammin pois muiden yhteydestä; hänen yksinäisyytensä on kovaa, läpitunkematonta ja täysin epäromanttista.

Pickpocketin maailma on voimakkaasti esineellinen: Michelille ihmiset pelkistyvät lopulta esineiksi, lompakoiksi, niiden omistajiksi. Michel uskoo voittavansa, hallitsevansa, omistavansa onnistuessaan kaappauksissaan yhä paremmin: hän haalii ylimielisesti lompakoita ja rahaa, joille hänellä ei ole mitään käyttöä. Hän on ylpeytensä vanki ja menettää sen takia kosketuksen todella merkitykselliseen: ilman ihmisiä ja luottamuksen tunnetta myös esineiden hohto on elotonta, epätodellista ja vailla mieltä. Tarinassa on selviä yhtäläisyyksiä Dostojevskin Rikokseen ja rangaistukseen.

Mutta lopussa yksinäisyys vaihtuu yhteisyydeksi, kommunikaatioksi. Ymmärrämme äkkiä, että Pickpocket on poikkeuksellinen rakkauselokuva; kouristunut, mutta täydentävä lisä Kuolemantuomitun oodille vapaudesta. Michel vangitaan, mutta tyttö seuraa hänen perässään vankilaan; äkillinen valo ilmestyy tytön kasvoille. ”Miten merkillisiä teitä minä kuljinkaan sinun luoksesi”, kuuluu elokuvan viimeinen, avartava vuorosana. Taskuvarkaana Michel on vangittu, ihmisenä hän on vapautunut. Kahden ihmisen lähestyminen toisiaan lopussa ristikon läpi on outo, kiihkeä hetki, aidon vapauden elämys.”

– Peter von Baghin Elokuvan historiasta (1975)