PRINSESSA MONONOKE
Ikäraja: 12
Kesto: 2h 14min
Lajityyppi: animaatio, fantasia, seikkailu
Valmistumisvuosi: 1997
Ohjaaja: Hayao Miyazaki
Kieli: Japani
Tekstitys: Suomi

Hayao Miyazaki:
HURJISTUNEIDEN METSÄNJUMALIEN JA IHMISTEN KAMPPAILU

Tässä elokuvassa ei juuri nähdä japanilaisissa periodielokuvissa niin tavallisia samuraita, ylhäisiä tai maanviljelijöitä. Nekin jotka ovat mukana ovat pienimmissä sivurooleissa. Tämän elokuvan sankareita ovat hurjistuneet vuorten ja metsien jumalat ja sellaiset ihmiset, joita ei yleensä esitellä historian näyttämöllä. Heidän joukkoonsa kuuluvat Tatara -klaanin raudantakojat, käsityöläiset, raskaan työn raatajat, sepät, malminkaivajat ja hiilenpolttajat, sekä hevosista ja häristä vastaavat paimenet. He kantavat aseita ja heillä voi sanoa olevat ammattiliittoja sekä käsityöläisten kiltoja.

Ihmisiä vastaan käyvät hurjistuneet metsän jumalat näyttäytyvät susien, karjujen ja karhujen muodossa. Tarinan keskipisteenä oleva Peurajumala on mielikuvituksen tuote. Sillä on ihmisen kasvot, eläimen keho ja sarvet puusta. Päähenkilöpoika kuuluu Emishi heimoon, jonka Japanin hallitsijaksi noussut Yamato klaani kukisti ja joka katosi jo vanhoina aikoina. Tyttö muistuttaa Jomon periodin jäljiltä (13.000 – 300 ennen ajanlaskumme alkua) löytyneitä savihahmoja.

Tarinan keskeiset tapahtumapaikat ovat ihmisiltä kielletty jumalten aarniometsä ja Tatara –klaanin rautasulatto, joka muistuttaa linnoitusta. Linnat, kaupungit ja riisinkasvattajien kylät ovat tässä tarinassa vain taustamaisemaa. Niiden sijaan olemme pyrkineet luomaan uudelleen koskemattomien metsien, harvojen ihmisten ja patoamattomien virtojen Japanin ilmapiirin, ja koskemattoman luonnon, joka kuhisee lintuja, eläimiä ja hyönteisiä.

Näiden tapahtumapaikkojen avulla pääsimme irti vakiintuneista tavoista, odotuksista ja ennakkoluuloista jotka rajoittavat tavanomaisia historiallisia draamoja, ja pystyimme kuvaaman henkilöhahmojamme vapaammin. Viimeaikaiset historialliset, antropologiset ja arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet että Japanin historia on paljon rikkaampi ja monimuotoisempi kuin yleensä kuvataan.

Kaaos ja muutos leimasivat tämän tarinan tapahtuma-aikaa, Muromachi –kauden Japania (1392 – 1573). Sitä edelsi kahden keisarillisen klaanin valtataistelun aika, Nambokucho kausi (1336 – 1392). Muromachi –kausi oli hurjan seikkailun, häikäilemättömän rosvouksen, uusien taidemuotojen, ja valitsevaa järjestystä vastaan nousevien kapinoiden aikaa. Tämän päivän Japani nousi tuosta ajasta. Aikakausi poikkesi sekä sitä seuranneesta Sengoku –kaudesta (1428 – 1558, jolloin ammattiarmeijat kävivät organisoituja sotia) että sitä edeltäneestä Kamakura –ajasta (1185 – 1382, jolloin vahvat samurait taistelivat keskenään valta-asemista.

Muromachi –aika ei ollut kangistunut kaavoihin. Talonpoikien ja samuraiden välillä ei ollut niin selkeätä rajaa, ja naiset olivat itsenäisempiä ja vapaampia, kuten tuon ajan naisia eri töiden ja askareiden parissa kuvaavat shokunin zukushi –maalaukset osoittavat. Elämän ja kuoleman rajat olivat reilumpia. Ihmiset elivät, rakastivat, vihasivat, tekivät työnsä ja kuolivat vailla tänä päivänä kaikkialle tunkevaa epämääräisyyttä.

Juuri siinä on uskoakseni tällaisen elokuvan tekemisen tarkoitus nyt, kun saavumme kaoottiselle 21. Vuosisadalle. Emme me yritä tällä elokuvalla ratkaista maailman ongelmia. Hurjistuneiden metsän jumalien ja ihmiskunnan välisen sodan kuvauksessa ei voi olla onnellista loppua. Mutta jopa vihan ja kaiken tuon teurastuksen keskellä on paljon elämälle merkityksen antavaa. Hurmaavia kohtaamisia ja kauniita asioita on yhä olemassa.

Tässä elokuvassa me kuvaamme vihaa, mutta vain näyttääksemme, että tärkeämpia asioita on olemassa. Kuvaamme kirousta, mutta vain näyttääksemme pelastuksen riemun. Ja mikä tärkeintä, me näytämme miten poika ja tyttö pääsevät yhteisymmärrykseen ja miten tyttö avaa sydämensä pojalle. Lopuksi tyttö sanoo pojalle: ”Rakastan sinua, Ashitaka, mutta en voi antaa anteeksi ihmisille”. Poika hymyilee ja vastaa: ”Ymmärrän. Eläkäämme yhdessä rauhan vallitessa”.

• Suomennos Mika Siltala
• Ilmestynyt alunperin teoksessa Princess Mononoke : The Art and Making of Japan´s Most Popular Film of All Time c) 1999 Studio Ghibli